Kuopio ei siirrä katsettaan Finnpulpista

Kuopion kaupunginhallitus päätti kesän kynnyksellä, ettei ryhdy toimenpiteisiin Finnpulpin tehdashanketta koskevan kuntalaisaloitteen vuoksi. Aloitteessa vaadittiin hankkeen keskeyttämistä ympäristövaikutusten vuoksi. Kaupunki seisoo siis edelleen hankkeen takana, uskoo tai ainakin toivoo sen toteutuvan riippumatta Kallaveden tilasta ja ilmaston lämpiämisestä.

Lisäksi Kuopion kaupunki ja Siilinjärven kunta päättivät vesilaitostensa yhdistämisestä. Yksi syy fuusioon oli alun perin juuri Kuopion varautuminen Finnpulpin vuoksi heikentyvään juomaveden laatuun.

Alkukesästä pyörähti kolmaskin ratas ja EU-komissio palautti Luken laskelmat hiilinielun vertailutasosta korjattaviksi. Luke on tehnyt työtä käskettyä, ja korjauksen myötä vertailutaso on hieman noussut, mutta tutkijoiden kritiikki jatkuu samana.

Helsingin yliopiston professori Olli Tahvonen pitää Luken laskemaa vertailutasoa yhä tarkoituksellisen matalana. Hänen mukaansa laskelmissa käytetty määritelmä puun hakkuukypsyydelle olisi ollut lain vastainen sillä ajanjaksolla, johon vertailutason tulee komission laskentasääntöjen mukaan perustua. Näin siis Luken laskelmat eivät vastaisi tarkoitustaan: tulevaa hiilinielua tilanteessa, jossa metsien hoito olisi samanlaista kuin vuosina 2000 – 2009. Tahvonen päättää kritiikkinsä huomautukseen, että Luken laskelmat antavat väärän kuvan siitä, kuinka paljon puuta voidaan Suomessa hakata. Huolena on, että tämä vaikuttaa valtavien laitosinvestointien – kuten maailman suurimmaksi havusellutehtaaksi kehutun Finnpulpin – tekemiseen väärän tiedon pohjalta.

Tutkijat arvostelevat Lukea yhä myös siitä, ettei se ole avannut käyttämiänsä laskentamenetelmiä tiedeyhteisön arvioitaviksi. Tämä rikkoo tiedemaailman keskeisiä pelisääntöjä ja vie laskelmilta uskottavuuden.

Kuopiossa ainakin näytetään yhä uskovan niin Luken lukuihin kuin sellun kysyntäänkin. Keskustelu metsistä on kuitenkin muuttumassa. Kannattaa tutustua alkukesästä julkaistuun painavaan ja perusteltuun puheenvuoroon Metsä meidän jälkeemme. Teoksen ovat koonneet toimittajat Pekka Juntti, Jenni Räinä ja Anna Ruohonen sekä kuvaaja Anssi Jokiranta.

J.K. Kirjoitin Kuopion kaupungin tasapainoilusta Finnpulpin haittojen kanssa aiemmin blogissani, sekä Finnpulpin ympäristöviestinnästä Voima-lehdessä 11/2018.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s